Kuka suomalainen runoilija? #2

Kenen suomalaisen runo?
Visan tekijä: OllArvo
Arvioi:
Viimeksi päivitetty: 31. tammikuuta 2022
Et ole vielä kokeillut tätä visaa.
Ensimmäisen kerran julkaistu31. tammikuuta 2022
Pelikerrat16
Keskiarvotulos25,0%
Ilmianna visaIlmianna
6:00
Kirjoita vastaus tähän
0
 / 12 arvattu
Visa on tauolla. Sinulla on jäljellä.
Pistelasku
Sait tulokseksi / = %
Tämä päihittää tai on tasoissa % testin ottajista sai myös tulokseksi 100%
Keskiarvotulos
Ennätystuloksesi on
Nopein aikasi on
Jatka alas vierittämistä, jos etsit vastauksia tai lisätilastoja ...
Runo
Runoilija
Valhetta, valhetta, valhetta on
kaikki laulut maan.
Miksipä vuoren lasisen
tänään muistinkaan?
Herkkiä, helliä kasvojas
hetken katselen.
Silmiini hiljaa kohoaa
vuori lasinen.
Aale Tynni
Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa,
yön uhka karkoitettu on jo pois.
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa,
kuin itse taivahankansi sois.
V.A. Koskenniemi
Sven Duvas fader var sergeant, avdankad, arm och grå,
Var med år åttiåtta ren och var ren gammal då;
Nu bodde på sin torva han och fick sitt bröd av den
Och hade kring sig nio barn, och yngst bland dem var Sven.
Johan Ludvig Runeberg
Täällä on tusinoittain
nojatuoli-churchillejä
chamberlaineja
ei lainkaan
tulee turvallinen olo
jos jostain ilmaantuu
nojatuoli-hitler
hänet pysäytetään varmasti
jo nojatuoli-münchenissä
Heikki Pursiainen
"Pieni on ihminen, airosta lastu,
usko on mahtava, armo on suuri.
Höyhen on Herralle helvetinmuuri.
Pelkosi vaippa jo riisu ja kääri,
kuohujen keskelle tyynesti astu,
et sinä uppoa, et sinä kastu.
Missä on siintävä sininen ääri,
aurinkoaamu ja kuutamoilta,
siellä on ties ylösnousemussilta,
iäti vihreä Jumalan lehto,
sävelen synty ja elämän kehto."
Lauri Viita
Viel’ elää Ilkan työt, kenties
Kauanki, kansan suussa.
Hän eli niinkuin Suomen mies
Ja kuoli – hirsipuussa.
Ol’ Ilkka talonpoika vaan,
Siis suur’ ei suvultansa;
Mut jaloin poika Suomenmaan
Hän oli aikanansa.
Kaarlo Kramsu
Tiilitalojen keskellä
hän kirjoitti minulle nimensä
kiinalaisin kirjaimin.
Vetoavalla hymyllään
houkutteli minut porttikäytävään.
Anni Sinnemäki
Miljoonat ovat kuolleet ,
Miljoonat ovat uneksineet,
Miljoonat ovat ajatellet, kärsineet, riemuinneet, luodakseen Sinut.
Hai raateli ruskean miehen – hänen kouransa puristama helmi koristaa armaasi rintaa.
Viidakon heinä kasvaa valkoisen miehen luille – mutta kartastostasi on kadonnut valkoinen täplä.
Sinun kätesi eivät ole omasi;
Ne ovat happojen polttamat kädet laboratoriosta, öljyä tihkuvat kädet konehuoneista,
Musteen tahrimat kädet lehtien latomoista.
Olavi Paavolainen
Och stråla, du klaraste stjärna i skyn,
blicka ned på min älskade Nord!
Och när du går bort under himmelens bryn,
välsigna min fädernejord!
Zacharias Topelius
Haavoissaan vain joku hiljaa huokaa:
Veljet, vesitilkka tuokaa!
Yrjö Jylhä
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy.
Immi Hellén
Kaikell’ väell’, yhdell’ äänell’,
Ynnä yhteen veisatkaam’;
Hypät’ mahdam’, kuin me taidam’.
Taitavasti tanssikaam’!
Jalo juhla – ehk’ on surkia,
Opin orjuuden puolest’ –
Nuorten seura toivoo aina
Opin pitoo iloisest’.
Hemminki Maskulainen
Kommentit
Ei vielä kommentteja