|
Lajimäärä
|
Vihje
|
Vastaus
|
|
2
|
Alkeellisia, siivettömiä hyönteisiä, joiden suomenkielinen lahkon nimi on saanut nimensä takaruumiin perälisäkkeistä.
|
Siimahäntäiset
|
|
4
|
Edellisen kaltaisia ihmisellekin tuttuja sisätilojen hyönteisiä, joiden ruumis on suomujen peittämä ja usein metallinkiiltoinen.
|
Kolmisukashäntäiset
|
|
63
|
Näillä vesistöjen läheisyydessä elävillä kookkailla hyönteisillä on kaksi paria siipiä ja tunnusomaiset suuret verkkosilmät.
|
Sudenkorennot
|
|
56
|
Tämän lahkon aikuiset elävät vain päivän. Etusiivet ovat kolmiomaiset ja jäävät levossa pystyasentoon.
|
Päivänkorennot
|
|
3
|
Takaruumiissa on lahkon nimen mukaiset jäykät perälisäkkeet, joita ne käyttävät muun muassa puolustautumiseen.
|
Pihtihäntäiset
|
|
36
|
Vesistöjen hyönteisiä, joilla kaksi paria kalvomaisia siipiä, jotka levossa taittuvat takaruumiin päälle.
|
Koskikorennot
|
|
34
|
Takajalat ovat pitkät ja voimakkaat, joita lahkon hyönteiset käyttävät hyppimiseen. Monilla lajeilla on myös tunnusomainen sirittävä ääni.
|
Suorasiipiset
|
|
8
|
Litteitä ja sitkeitä hyönteisiä, joita tavataan luonnosta, sekä myös sisätiloista vieraslajina. Niitä pidetään yleisesti haitallisina ja vastenmielisinä.
|
Torakat
|
|
145
|
Hyvin pieniä hyönteisiä, joiden siivet muodostuvat pääasiassa siipien reunahaituvista, mistä myös lahkon nimi tulee.
|
Ripsiäiset
|
|
1617
|
Monimuotoinen hyönteislahko, joista osa on kasvituholaisia. Niitä yhdistävä tuntomerkki on niiden pistäväksi kehittynyt suuosa.
|
Nivelkärsäiset
|
|
376
|
Pieniä ja pehmeäruumiisia hyönteisiä. Lahkoon sisältyy myös hyvin pienikokoisia nisäkkäiden ulkoloisia, joista tutuin pesii ihmisten hiusten seassa. Merkittäviä taudinlevittäjiä.
|
Jäytiäiset, täit, väiveet
|
|
7571
|
Lahkon lajien takaruumiissa on pistin. Ne ovat myös mm. tärkeitä pölyttäjiä, jotkin lajit loisia ja tuholaiskantojen säätelijöitä.
|
Pistiäiset
|
|
3
|
Lahko on saanut nimensä lajille tyypillisestä pitkästä kaulasta, joka auttaa saalistamisessa.
|
Käärmekorennot
|
|
5
|
Siivet ovat kookkaat ja voimakkaasti suonittuneet. Lajit elävät koko elinkiertonsa ajan vesistön äärellä, mistä juontuu lahkon suomenkielinen nimi.
|
Kaislakorennot
|
|
61
|
Näiden lajien siivet ovat kalvomaiset, hennot, ja läpinäkyvät. Siipisuonitus on runsas, mikä on lahkon tunnusomainen piirre.
|
Verkkosiipiset
|
|
9
|
Tämäkin lahko on saanut nimensä siivistään, jotka ovat viuhkamaiset. Lajit ovat erikoistuneita sisäloisia.
|
Kierresiipiset
|
|
3831
|
Maailmanlaajuisesti suurin hyönteislahko. Lajien keskeinen tunnuspiirre on kovat etusiivet.
|
Kovakuoriaiset
|
|
218
|
Muistuttaa paljon alla olevaa lahkoa. Siivet ovat vaihtelevan karvaiset.
|
Vesiperhoset
|
|
2611
|
Suuret ja näyttävät siivet, jotka ovat usein värikkäitä ja kuviollisia. Lajeja on sekä yö- että päiväaktiivisia, joista päivällä lentävät ovat tunnetuimpia.
|
Perhoset
|
|
51
|
Nisäkkäiden ja lintujen ulkoloisia. Lajit ovat litteitä ja siivettömiä, ja ne imevät isäntäeläimen verta.
|
Kirput
|
|
7
|
Tämä lahko on saanut suomen- ja englanninkieliset nimensä pitkänomaisesta ja purevasta suuosastaan (suom.) sekä koholla olevasta ruumiin peräpäästä (engl.).
|
Kärsäkorennot
|
|
7226
|
Lahkon lajeilla on vain yksi pari kalvomaisia siipiä. Tämä lahko käsittää myös ihmiselle ärsyttävän tuttuja lajeja.
|
Kaksisiipiset
|
