Mielenkiintoisia Suomen kuntia

Vaikka kuntien määrä Suomessa on laskenut vuosien myötä, löytyy maasta silti yhteensä 309 kuntaa. Jokaisessa kunnassa lukuisat ihmiset elävät elämäänsä tänäkin päivänä ja jokaisella kunnalla on oma tarinansa. Tässä blogissa esitellään muutamia suhteellisen mielenkiintoisia kuntia.

Aloitetaan enemmän tunnetulla kunnalla. Kauniainen on pääkaupunkiseudulla sijaitseva Suomen pienin, kokonaan Espoon ympäröimä kaupunki. Noin kolmasosa puhuu äidinkielenään ruotsia ja koulutusaste on suhteellisen korkea. Oleellinen kysymys tosin on: miksi Kauniainen on ylipäätään olemassa?

Kauniaisten synnyn voidaan katsoa alkaneen vuonna 1906, kun yhtiö AB Grankulla perustettiin. Yhtiö ryhtyi ostamaan vielä tuolloin Espooseen kuuluvalta alueelta maata, joka myytiin eteenpäin tontteina. Näin alueelle syntyi oma huvilayhdyskuntansa. Espoota ei juurikaan kiinnostanut alueen kehittäminen, joten yhtiö vastasi Kauniaisten rakentamisesta muun muassa teiden, koulun ja julkisten toimitilojen muodossa. Itsenäinen kauppala Kauniaisista tuli 1920.

Kunnan olemassaolo, muun muassa alhaisen väkiluvun vuoksi, oli uhattuna 1950-luvulla, joka johti rakennusprojekteihin ja uudistussuunnitelmiin, koituen useiden huviloiden kohtaloiksi. Väkiluku saatiin kuitenkin nousemaan nopeasti. Kaupunkiaseman Kauniainen sai vuonna 1972. Kauniainen tunnetaan tänä päivänä niin ikään porvarillisuudestaan, kaupunki on muun muassa hyvätuloinen ja kunnallisvero on maan kolmanneksi alhaisin.

Enonkoski on idyllisen Saimaan seudulla sijaitseva saaristokunta. Joitain kiinnostuksen kohteita lienevät Koloveden kansallispuisto ja Suomen ainoa luterilainen luostari Ihamaniemellä, mutta mielenkiintoisen kunnasta tekee sama yksityiskohta kuin Kauniaisissa. Myös Enonkoski on enklaavi, se on täysin Savonlinnan ympäröimä.

Enonkoski on huomattavasti Kauniaista suurempi ja kunnan pohjoispuolella kulkeva raja on huomiota herättävän kapea (ennen kuin katsoo tarkemmin, sitä ei saata edes huomata). Ikään kuin Savonlinna ei olisi suostunut Enonkosken omistavan muita naapurikuntia. Syynä tähän ovat kuntaliitokset: vuonna 2009 Savonrannan kunta liittyi Savonlinnaan. Kuntaliitos vaati yhteisen maarajan, jota kunnilla ei ollut, joten sellainen piti luoda Enonkosken pohjoisosan kustannuksella. Vuonna 2013 myös Kerimäki ja Punkaharju, Enonkosken naapurikunnat, liitettiin Savonlinnaan. Näin kunta jäi kokonaan toisen kunnan ympäröimäksi ja loi mielenkiintoisen rajaviivan.

Hartolan kunnasta löytyy muun muassa maalaismarkkinat ja iso määrä järviä. Mielenkiintoinen yksityiskohta on kunnan itselleen myöntämä titteli, vuonna 1987 valtuuspäätöksen jälkeen kunta julistautui kuningaskunnaksi.

Syykin tähän löytyy: kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1784. Nimeksi tuli Kustaa Adolfin pitäjä, kruununprinssi Kustaa IV Aadolfin mukaan. Muisto näkyy "kuningaskunta"-nimityksen lisäksi ainakin jollain tasolla virallisessa ruotsinkielisessä nimessä: Gustav Adolfs. Tiedätte nyt ainakin, että Hartolaan astuttuanne olette saapuneet kuninkaalliselle seudulle, itsensä Kustaa III:n nimittämälle.

Onko suomalainen politiikka vain isojen puolueiden hallussa? Onko sitoutumattomien ja vaaliliittojen edustus olematonta? Useamman kunnan valtuustossa suurin puolue ei ole iso eduskuntapuolue, vaan paikallinen yhteislistalla toimiva ryhmä. Esimerkkinä tästä on Pyhäranta, jossa eniten paikkoja valtuustossa on Yhteislista yhteinen Pyhäranta -ryhmällä. 19 paikasta jopa 13 kuuluu yhteislistalaisille, enemmän paikkoja kuin "perinteisillä" suurilla puolueilla yhteensä. Päälle tuhannesta äänestäneestä melkein 70% antoi äänensä Pyhärannan kotijoukoille.

Pyhtäästä mainitsemisen arvoista on kaksikielisyys. Pyhtäällä noin 7 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia. Kunta on suomen itäisin kaksikielinen ja siellä puhutaan kaikista Suomen kunnista Ahvenanmaan, Pohjanmaan seudun, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ulkopuolelta prosentuaalisesti eniten ruotsia.

Kiinnostavan Kärkölän kunnasta tekee skandaali, joka on enemmän surullinen kuin mielenkiintoinen. Kunnassa tapahtui yksi Suomen suurimmista ympäristöonnettomuuksista, kun vuonna 1988 juomavedestä löytyi suuret määrät kloorifenolia. Tämän aiheutti Koskisen Oy:n sahapalo vuonna 1976, jolloin myrkkyä päätyi tahattomasti isoina pitoisuuksina pohjaveteen. Kuntalaiset olivat siis juoneet vuosikausia vettä, jonka myrkkypitoisuus oli ollut jopa 200 000 mikrogrammaa. WHO:n asettama yläraja on 10 mikrogrammaa.

Koskisen Oy jätettiin syyttämättä vahinkoon vedoten, mutta korvausvelvollisuus säilyi. Vuonna 2008 todettiin yhtiön olevan vastuussa pudistuksesta. Tehottomien yritysten jälkeen puhdistustyön tavoitteet saavutettiin vuonna 2014. Kärkölä vastasi skandaaliin siten, että kunnanjohtaja vähätteli tapahtumaa ja asetti kunnan kahden kuukauden tiedotuskieltoon aiheeseen liittyen.

Kärköläläisille todettiin vuosina 1972-1986 kasvanut riski sairastua imusolmukesyöpään. Tänä päivänä syöpien riskiarvot ovat normaalit eikä vedenottamoa ole käytetty sen sulkemisen jälkeen myrkkypitoisuuksien paljastuttua.

Ehkä pienenä loppukevennyksenä Inari. Tämä kunta on pinta-alaltaan Suomen suurin, nelikielinen, saamelaiskulttuurin keskus ja ainoa kunta Enontekiön lisäksi, joka on kahden valtion rajanaapuri. Järviä on yli 8000, enemmän kuin asukkaita. Seutu on kaunista ja kunnan alueelta löytyy lukuisia kansallispuistoja.

Inarin vaakuna on sekin huomion arvoinen. Vaakunassa komeilee sarvekas kala. Heraldinen selitys kuuluu "mustassa kentässä uiva hopeinen siika päässään kultaiset poronsarvet". Kyseessä on viittaus tunnettuihin, kunnan taloudelle tärkeisiin eläimiin, toteutus tosin on mielenkiintoinen. Taruolento vaakunassa ei ainakaan Euroopassa ole poikkeuksellinen näky, poronsarvet omistava siika kuitenkin on varmasti ainoa laatuaan.

Siinä oli muutama Suomen kunta, joista löytyi mielenkiintoista kerrottavaa. Toivottavasti opitte jotain uutta ja pääsitte tutustumaan joihinkin maamme monista kunnista.

Tämä on myös ensimmäinen kunnon suomenkielinen blogi ikinä JetPunkissa (sori Uniperuna, ei mitenkään pahalla), katsotaan, onko tälle minkään tason yleisöä. Syykin tämän tekoon löytyy: Poirot isännöi projektia, jonka tavoitteena on herättää etenkin eri kielten blogit henkiin ("Viimeaikaiset käyttäjäblogit" on todella ollut varsin autio) ja hän niin ikään kehotti minua ottamaan vastuun suomesta. Onneksi keksin sopivan idean. Kiitokset siis hänelle ja erityisesti teille kaikille, jotka luitte blogini. Näkemiin.